Johtaja on merkityksen metsästyksen jahtimestari

Johtamiseen liittyvä puhe on muuttunut asioiden johtamisesta ihmisten johtamiseen. Loogiset syy-seuraus-perustaiset päättelyketjut ovat muuttuneet yhä intuitiivisemmiksi viidakkovaelluksiksi itseään toteuttavien ihmisten tarpeiden, tunteiden, arvojen ja uskomusten lehvistössä.

Ihmiset tekevät töitä omista tarpeistaan käsin. He haluavat luoda merkityksellisyyttä omaan elämäänsä. Perustarpeet tulevat pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa hyvin tyydytetyiksi. Katse kääntyy siihen, mikä merkitys kaikella tekemisellä on itselleni.

Saadakseen ihmiset toimimaan yhteiseen päämäärään johtajan on alettava johtaa merkitystä. Johtaja on ihmistensä elämän sisältöjohtaja, mutta ei sisällöntuottaja.

Työn tekeminen varsinkin johtoryhmätasolla on monelle yksi elämän keskeisimmistä merkityslähteistä. Siksi siihen vaikuttamisella on vipuvaikutus kaikkeen muuhunkin elämässä koettuun ja tavoiteltuun.

Tarkoitus tulee ulkoa, merkitys sisältä

On tärkeää erottaa elämän tarkoitus ja merkityksellisyys toisistaan. Elämän tarkoitus on yksilön ulkopuolelta tuleva mielekkyys tai kokonaistavoite. Se voi olla uskonnollisperäinen maailmankuva tai humanistinen ihmiskuntaa palveleva kehys.

Elämän merkityslähteet voidaan jakaa neljään ryhmään: hyvinvointi ja läheisyys, itsensä toteuttaminen, järjestys sekä minuuden transsendenssi. Nämä Tatjana Schnellin hahmottelemat neljä koria sisältöineen kattavat käytännössä koko elämän merkityskirjon.

Ihmiselle tärkeät alueet, kuten hyväksytyksi tuleminen ja välittämisen osoittaminen sekä asioiden riittävä ennustettavuus ja toisaalta itsensä toteuttamisen kautta tapahtuva muutos, näyttäytyvät monessa yksilöllisessä tavoitteessa ja valinnanteossa.

Lopulta itsensä mieltäminen osaksi suurempaa kokonaisuutta muodostaa mielekkyyden ponnistaa jopa epämukavuusalueille. Elämän missio on tavoitteellinen narratiivi, jota jokainen pyrkii elämään todeksi, tarvittaessa suuntaa korjaten.

Kyvykkyys, kutsumus ja kommunikaatio kompassina

Kyvykkyys on sekä saatua että hankittua osaamista. Syntymässä saadaan tietyt valmiudet oppia erilaisia asioita ja taitoja. Elämän sosiaaliset verkostot ja omat pyrkimykset auttavat kehittämään saatua kyvykkyyden alkupääomaa.

Kutsumus sisältää liike-energian, jolla yksilö vaeltaa omaehtoisesti kohti tavoitteitaan. Se palvelee sitä suurempaa missiota, joka hänelle on muotoutunut. Kutsumus on sisäinen valo, joka loistaa, vaikka olosuhteet olisivat hämärät tai ympärillä olisi jopa pimeää. Sen pohjalta syntyvät asenteet, jotka ovat kuin kartan pituus- ja leveyspiirit. Niiden mukaan ihminen orientoituu kohtaamaan eri tilanteet.

Kommunikaatio on mentaalista kaupankäyntiä toisten ihmisten kanssa. Osallisuutta eli kuulemista ja kuulluksi tulemista. Luottamukseen pohjautuva kommunikaatio tekee isosta kuvasta yhteisen. Siksi terveessä ja arvostavassa kommunikaatiossa voidaan olla turvallisesti myös eri mieltä, kunhan pyritään yhteiseen hyvään.

Merkitystä metsästämässä

Jahtimestari on jo kadonnutta kansanperinnettä, mutta aikoinaan Ruotsin kuninkaan jahtimestarin tehtävänä oli huolehtia riistakannasta koko valtakunnassa sekä järjestää metsästäen tapahtuva riistanhoito alueellisille metsästysporukoille. Jahtimestarin vastuulla on varmistaa varsinaisen metsästystapahtuman turvallisuus ja tuloksellisuus, ei itse kaataa saalista.

Teologi ja filosofi Samuel Salovuori kirjoittaa kirjassaan Merkityksellisyyden voima, että elämän tarkoitus ei ole tuntea itseään merkitykselliseksi. Se on pikemminkin toimimista merkityksellisten asioiden puolesta. Merkityksellisyyden ja onnellisuuden tunne ovat hyvän elämän sivutuotteita.

Johtajan tehtävä on luoda edellytykset sille, että hänen ihmistensä elämä on merkityksellistä. Joskus se vaatii vaivaa ja omien välittömien tarpeiden sivuun laittamista. Hänen oma merkityksellisyyden kokemuksensa kumpuaa siitä, kun näkee ihmistensä onnellisuuden näiden kaataessa saalista.

Taneli Hassinen

Taneli Hassinen

Johtajan tehtävä on luoda edellytykset sille, että hänen ihmistensä elämä on merkityksellistä.