Luottamus ja avoimuus kulkevat käsi kädessä

Luottamus on paljon enemmän kuin lupausten pitämistä. On kyse jostain paljon syvemmästä, halusta uskoa samalla tavalla kuin joku toinen.  

Olemme tottuneet toimimaan luottamuksen hengessä ja sen varaan myös liike-elämässä on laskettu. Esim. pienyritysten kohdalla toimitaan edelleen usein ”puheiden varassa”. Meille puheet eivät ole koskaan olleet vain puheita, vaan ne ovat aina merkinneet jotain: ”se mikä on puhuttu, on luvattu”. Sillä on valtava arvo, että on ”sanansa mittainen”.

Luottamus tuo mukanaan monia hyviä asioita. Yksi tärkeimmistä niistä on avoimuus, joka on samalla tämän päivän suuria haasteita. Olemme luopuneet avoimuudesta ja avoimuuden kulttuurista vaivihkaa.

Pelko ei ole hyvä kasvupohja avoimuudelle

Työskennellessäni vuosia sitten valtakunnallisen median johdossa, uskoimme sosiaalisen median muuttavan journalistista maisemaa peruuttamattomasti. Sosiaalisen median oli määrä lisätä ”kansan ääntä”, haastaa omalta osaltaan valtamediaa tuoden perinteisen viestinnän rinnalle uudenlaisia sävyjä. Muutos tapahtui, mutta lopputulosta emme osanneet arvata.

Elämme tällä hetkellä ”kieli keskellä suuta” -aikakautta. Yksi väärä sana voi tuhota uran ja vähäpätöiseltä vaikuttava menettelytapa voi nostaa kansanliikkeen. Avoimuus on tällä hetkellä katoavaa kansanperinnettä. Maalitetuksi tulemisen pelossa vaikenemme, emmekä enää uskalla sanoa julki mitään sellaista, mikä voisi pahoittaa jonkun mielen.

Jokainen on ainutlaatuinen

Työelämän näkökulmasta tilanne on haasteellinen. Kun rakennamme korkean suoritustason tiimejä, iso osa niistä asioista, jotka tekevät meistä ainutlaatuisia persoonia on ”kiellettyjen asioiden listalla”. Työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan ”lähtökohta on, että työnhakijalta voi kysyä vain työn kannalta välittömästi tarpeellisia tietoja. Yksityisyyttä koskevia asioita ei juuri voida pitää välittömästi tarpeellisina”. Näitä ovat esimerkiksi perhetilanne, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto ja etninen alkuperä, yhteiskunnallinen tai poliittinen vakaumus, ammattiliittoon kuuluminen, rikollinen teko tai rangaistus, terveydentila sekä hakijalle tehdyt hoitotoimet.

Lista on niin kattava, että tämän perusteella on käytännössä mahdotonta käydä avointa ja luottamuksellista keskustelua siitä, että ”voimmeko tarjota sinulle työtä, jossa pääset käyttämään henkilökohtaisia vahvuuksiasi, elämänkokemustasi ja kaikkea sitä energiaa ja niitä voimavaroja, joita olet tähän mennessä henkilökohtaisessa elämässäsi kartuttanut”.

Elämän kokoiset asiat

Otetaan esimerkiksi vaikka yksityiselämän epäonnistumiset tai tragediat (esim. avioero tai vakava sairaus). Tutkimukset tukevat näiden merkitystä puhuttaessa henkilön kypsyydestä ja valmiudesta toimia vaativissa johtotehtävissä. Lain mukaan tämän tapaisista asioista ei kuitenkaan saa työhaastattelussa puhua. Mitä jää jäljelle?

Valittaessa henkilöitä esimerkiksi juuri vaativiin johdon tehtäviin, ero kandidaattien välille ei useinkaan synny ammatillisesta osaamisesta vaan siitä, miten hyvin kyseisen persoonan ajatellaan sopivan ajateltuun tehtävään. Ja kun puhutaan persoonasta, puhutaan elämästä ja elämän kokoisista asioista. Enää ei ole pitkään aikaan voitu puhua siitä, että joku asia ei olisi työn kannalta tarpeellinen. Päinvastoin, jotta voin vastata työntekijöideni tarpeisiin, tulee minun tietää entistä paremmin, mikä on merkityksellistä ja mikä ei.

Työ on suhde

Luottamuksen keskeinen ulottuvuus on siis avoimuus ja jos se kielletään, joudumme tilanteeseen, missä sitoutuneiden työntekijöiden palkkaaminen on kovin hankalaa. Puhuttaessa työsuhteesta kyse on sanan varsinaisessa merkityksessä suhteesta, jossa on kaksi osapuolta. Ja molempien osapuolten tulee voida tässä suhteessa hyvin. Ja se edellyttää avoimuutta.

Sami Jalonen

Sami Jalonen

Puhuttaessa työsuhteesta kyse on sanan varsinaisessa merkityksessä suhteesta.